Lyhytterapeuttinen ajattelumalli on rantautunut Suomeen jo 1970-luvulla, mutta juuri nyt lyhytterapia tulee otsikoissa vastaan kenties enemmän kuin koskaan. Terapeutteja koulutetaan kiihtyvällä tahdilla ja hoitomuodon toivotaan luovan uutta monikerroksisuutta mielenterveyden kentälle. Mutta mitä lyhytterapia oikeastaan on? Lyhytterapiaan liittyy myös uskomuksia ja myyttejä, joita on ehkä tarpeen vähän räjäytellä. Tänään käsittelyssä ensimmäiset neljä.
Myytti nro 1.
Terapiassa käyvät vain ihmiset, joilla on mielenterveysongelmia tai joku kriisi
Yksi lyhytterapian keskeisistä eduista on se, että sitä voi saada matalalla kynnyksellä, nopeasti ja ilman lähetteitä. Elämässä tulee vastaan paljon tilanteita, joissa oikea-aikainen keskustelu ulkopuolisen kanssa voi olla avuksi. Lyhytterapian voi nähdä myös ennaltaehkäisevänä mielen huoltona. Jossain elämän kohdassa on tärkeintä huolehtia erityisesti fyysisestä jaksamisesta, toisessa kohdassa on olennaista antaa mielelle lisää työkaluja voidakseen paremmin.
Lyhytterapiaan voi hakeutua juttelemaan esimerkiksi työhyvinvoinnista, tunteista, elämänmuutoksista, unettomuudesta, stressistä, suorittamisesta, ahdistuksesta, vatvomisesta, parisuhteesta, vanhemmuuden haasteista, peloista, liiallisesta kiltteydestä, jännittämisestä, paniikkioireista, neuropsykiatrisista haasteista, itsetuntemuksen syventämisestä, rajojen vetämisestä, omista valinnoista ja uuden suunnan löytämisestä… listaa voisi jatkaa vielä pitkään. Työskentely lähtee aina asiakkaan toiveista ja tarpeista ja usein näkökulma on menneisyyden sijaan ratkaisukeskeisesti nykyhetkessä ja tulevaisuudessa.
Myytti nro 2.
Lyhytterapia on sama asia kuin psykoterapia.
Lyhytterapia ei ole psykoterapiaa eikä siitä näin ollen voi saada Kela-korvausta. Sen sijaan lyhytterapia on nopeasti, ilman lähetettä tai diagnoosia käynnistyvä palvelu. Se saattaa tuoda selkeyden asiakkaan tilanteeseen jo muutamalla käyntikerralla ja olla näin myös kustannustehokas hoitomuoto. Lyhytterapia-nimikkeen käyttöä ei Valvira valvo samaan tapaan kuin psykoterapeutti-nimikkeen käyttöä, joten lyhytterapiaan hakeutuvan kannattaa aina varmistua terapeuttinsa koulutuksesta. Kaikki Sujun lyhytterapeutit ovat lyhytterapiakoulutuksen saaneita terapeutteja, joilla on vähintään 50 opintopisteen lyhytterapiaopinnot sisältäen psykoterapeuttiset valmiudet sekä lisäksi muu työhön soveltuva pohjakoulutus.
Aina lyhytterapia ei ole asiakkaalle riittävä hoitomuoto, ja tällöin lyhytterapeutin ammattitaitoa on ohjata asiakas eteenpäin lääkärille tai psykoterapeutille. Psykoterapeutti-nimikettä voivat käyttää vain Valviran rekisteröimät ammattilaiset. Psykoterapeutin nimikkeen saaminen edellyttää soveltuvaa taustakoulutusta, taustatyökokemusta sekä psykoterapeutin yliopistossa suoritettavaa koulutusta.
Myytti nro 3.
Lyhyt prosessi ei voi auttaa
Useissa tutkimuksissa on huomattu, ettei mielenterveysongelmien hoidossa terapian pituudella ole merkittävää vaikutusta. Itse asiassa terapian vaikuttavuudessa merkitsevimpiä tekijöitä ovat ihan muut asiat. Tärkein niistä on terapeutin ja asiakkaan välinen luottamus ja yhteistyö. Se, että asiakas tuntee olonsa turvalliseksi terapeutin kanssa ja pystyy keskustelemaan avoimesti, on terapian onnistumisen kannalta olennaisinta. Tärkeässä roolissa on myös asiakkaan oma motivaatio. Jos asiakas on valmis tekemään töitä ongelmiensa ratkaisemiseksi ja haluaa saavuttaa tavoitteensa, lyhytkin prosessi voi olla todella tehokas.
Lyhytterapiassa keskitytään tyypillisesti yhteen tai muutamaan asiakkaan valitsemaan tavoitteeseen. Asiakas ja terapeutti työskentelevät yhdessä tiiminä ja tavoitteen edistymistä arvioidaan. Joskus tavoitteena voi myös olla vaan pysähtyminen. Silloin olennaista on kuulluksi ja kannatelluksi tuleminen tässä hetkessä. Joskus muutos tai mielen solmun aukeaminen voi tapahtua nopeastikin. Tyypillisesti lyhytterapia kestää 1–20 kertaa.
Myytti nro 4.
Minun täytyy olla huolissaan, mitä minusta kirjataan lyhytterapiassa
Sujussa lyhytterapeutit eivät kirjaa käyntien tietoja asiakasrekisteriin tai OmaKantaan. Toki perustiedot asiakkaasta täytyy kerätä laskutusta varten. Lyhytterapeutti voi myös tehdä lyhyitä muistiinpanoja muistinsa tueksi, mutta säilyttää niitä tietoturvallisesti lukittuna vain lyhytterapian keston ajan. Usein muistiinpanoja tehdään tapaamisen aikana asiakkaan kanssa yhdessä ja ne voi halutessaan pyytää itselleen. Kaikki tapaamisissa käsitellyt asiat ovat ehdottoman luottamuksellisia. Asiakasta saa jännittää ja asiakas saa olla huolissaan -yhdessä etsitään tavat ja keinot, joiden avulla terapia voi toteutua turvallisena, luottamuksellisena kohtaamisena.
